Päättyikö Turun tauti jo 1980-luvulla? Miten maankäyttö on muuttunut Hannu Tapani Klamin Turun tauti (1982) jälkeen? Mitä vaikutuksia Sipilän hallituksen ns. norminpurulla on ollut kuntademokratiaan, kaavoitukseen ja korruption vastaiseen toimintaan? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastataan tässä teoksessa, joka päivittää tilanteen 1980-luvulta nykypäiviin.

Onko maankäyttö muuttunut rakentamisen hullujen vuosikymmenten, 1960- ja 1970-lukujen, jälkeen? Oikeustieteen professori Hannu Tapani Klami ruoti Turun tauti -kirjassaan (1982) kaavoituksen ja rakennussuojelun ongelmakohtia ja kansanvallan kriisiä suomalaisessa ympäristöpolitiikassa Turun taudin on sanottu loppuneen 1980-luvulla. Kuitenkin esimerkiksi Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 alkajaisiksi kaupungissa purettiin kulttuurihistoriallisesti arvokas ns. Sininen talo.

Tässä teoksessa etsitään vastauksia siihen, onko mikään muuttunut 1980-luvulta nykypäiviin. Kirjassa selvitellään laajasti, miten Turussa maankäytön suunnittelua toteutetaan. Laajemmin esitellään neljämerkittävää kaavoitustapausta 1990–2010-luvuilta: Sininen talo,Telakkaranta, Kirjastosilta ja Toriparkki.

Kirjan kirjoittajat – toimittaja, DI Maarit Nermes ja kääntäjä, FM Pauliina de Anna – ovat seuranneet
vuosikymmenten ajan Turun kaupungin hallintoa sekä järjestelmän sisältä että sen ulkopuolelta.

Kirja on nyt saatavilla Nomertan nettikaupassa.

Lataa kirjan selailukappale( pdf):

http://nomerta.net/KukaKuntaaK...

Lataa kirjan esite (pdf): http://nomerta.net/KukaKuntaaKaavoittaaEsiteNomerta2019.pdf

Lataa kirjan julkistamistilaisuuden esitysdiat (pdf): http://nomerta.net/KukaKuntaaKaavoittaaDiat04012019Nomerta.pdf